Polyendocrine Metabolic Ovarian Syndrome (PMOS): comorbidity, fertility, pregnancy complications and inheritance in affected women and their first-degree relatives — a Finnish nationwide register study.
PMOS-FiRe-tutkimus: Polyendokriinisen metabolisen munasarjaoireyhtymän (PMOS) kanssa elävien naisten ja heidän sukulaistensa sairastavuus, kuolemat, hedelmällisyys ja oireyhtymän periytyvyys
Suomi tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön väestöpohjaiselle tutkimukselle valtakunnallisten koko eliniän kattavien hallinnollisten rekisterien sekä Väestötietojärjestelmän ansiosta. Näiden tietojen avulla yksilöitä ja heidän perheenjäseniään voidaan luotettavasti yhdistää toisiinsa. Tämä mahdollistaa naisten, joilla on PMOS, ja heidän ensimmäisen asteen sukulaistensa tutkimisen tavalla, joka on harvoin mahdollista muualla maailmassa.
PMOS-FiRe-tutkimus pohjaa pitkäaikaiseen tutkimusperinteeseen suomalaisissa kohortti- ja rekisteriaineistoissa. Näissä tutkimuksissa osoitimme muun muassa, että naisilla, joilla on PMOS, on selvästi korkeampi kokonaiskuolleisuus kuin naisilla, joilla ei ole kyseistä oireyhtymää. Tutkimuksessa yhdistimme tietoja Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo) ja valtakunnallisista kuolleisuusrekistereistä. Korkeampi kuolleisuusriski liittyi erityisesti sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen.
Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 (NFBC1966)- aineistoja hyödyntävät tutkimuksemme osoittivat lisäksi, että PMOS on yhteydessä moniin liitännäissairauksiin keski-ikään mennessä. Naisilla, joilla on PMOS, havaittiin myös muita naisia heikompi työkyky, ja he olivat todennäköisemmin työkyvyttömyyseläkkeellä verrattuna naisiin, joilla ei ole PMOS:ää.
Tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että PMOS:ään liittyvät aineenvaihdunnan häiriöt kehittyvät jo varhaisessa elämänvaiheessa. Lisääntynyt painonnousu ja heikentyneet kolesteroliarvot ovatkin havaittavissa jo nuorella aikuisiällä. Erityisesti PMOS:ään liittyy suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Sydän- ja verisuonisairauksien riski on suurentunut kaikissa PMOS-fenotyypeissä, vaikka suurin sairastavuustaakka näyttää kohdistuvan niihin, joilla miessukuhormonitasot ovat korkeat.
Pohjoismaisten rekisteriyhteistyöhankkeiden avulla olemme arvioineet PMOS:n pitkäaikaisia vaikutuksia sydän- ja verisuonisairastavuuteen sekä aineenvaihduntasairauksiin. Näissä tutkimuksissa tutkimuskohteena oli yli 127 000 naista. Tutkimuksissa havaittiin kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski myös normaalipainoisilla naisilla. Lisäksi lähes 100 000 naista käsittäneet analyysit osoittivat vahvan yhteyden PMOS:n ja tyypin 2 diabeteksen välillä.
Nyt jatkamme tätä tutkimuslinjaa eteenpäin kattavalla suomalaisiin rekistereihin pohjautuvalla tutkimuksella, joka ulottuu PMOS:n kanssa elävien naisten lisäksi myös heidän ensimmäisen asteen sukulaisiinsa. Tällä tavoin voimme arvioida yksityiskohtaisesti sairauksien kasautumista sukuihin, yhteistä alttiutta sairauksille sekä PMOS:n pitkäaikaisia terveysvaikutuksia perheissä, joita oireyhtymä koskettaa.
Kaikki tutkimukset suoritetaan anonyymisti eikä ketään osallistujaa voida tunnistaa aineistosta. Suomen lainsäädännön mukaan tämän kaltaista tutkimusta varten ei tarvitse pyytää tutkittavilta henkilökohtaista suostumusta, sillä tutkimuksen tuottama yhteinen hyöty on merkittävä.